Kaivosalan sähköistyminen vahvistuu

Tommi Valkonen on työskennellyt suuren osan työurastaan sähköistämisen, akkujen ja kaivostyöteknologian risteyskohdassa. Nykyään hänen vastuullaan on Sandvikin akkukäyttöisten dumppereiden ja lastauskoneiden strategia, ja hän osaltaan vaikuttaa siihen, millä tavoin kaivosala pyrkii sähköistämään toimintaansa laajamittaisesti.

Syyskuussa 2026 hän isännöi Tampereella Sandvikin Future of Mining -asiakastapahtumaa, johon alan päättäjät kokoontuvat keskustelemaan seuraavan sukupolven kaivosteknologiasta ja kaivosten kehittämisestä.

Ala näyttää puhuvan sähköistämisestä nyt eri tavalla kuin ennen. Mikä on muuttunut?

Olemme ehdottomasti käyneet viime vuosina läpi jonkinlaisen hype-syklin, jonka aikana nähtiin paljon kokeiluja ja pilottihankkeita ja todellisissa tuotantoympäristöissä otettiin käyttöön isoja konekantoja. Osa näistä käyttöönotoista onnistui, osa ei, mutta kokonaisuutena ala on oppinut valtavasti.

Nyt olemme siirtymässä kypsempään vaiheeseen. Kaivosyritykset esittävät taas tiukempia kysymyksiä ratkaisujen tuottavuudesta, luotettavuudesta ja sijoitetun pääoman tuotosta – ikivihreistä kaivosalan menestymisen ehdoista, riippumatta siitä, mikä on kaluston käyttövoima.

Hiilineutraaliuskehityksellä on oikeasti väliä – se on yksi syy, miksi olen yhä alalla – mutta olen oppinut, että nopein tapa vähentää hiilidioksidipäästöjä on käyttää vähemmän aikaa siitä puhumiseen ja panostaa enemmän siihen, että akkukäyttöiset järjestelmät täyttävät kaivosalan toiminnalliset ja taloudelliset odotukset. Silloin laajamittainen käyttöönotto todella alkaa.

Sähköistäminen on siis yhtä lailla liiketoiminnallinen kuin ympäristöön liittyvä päätös?

Sen on oltava molempia, mutta kun puhumme skaalattavuudesta, toiminnallinen suorituskyky nousee kriittiseksi tekijäksi.

Asiakkailtamme saamamme viesti on, että he eivät suostu maksamaan lisähintaa päästöttömistä ratkaisuista, olipa kyse sitten kokonaiskustannuksista tai tuottavuudesta. He odottavat kalustolta yhtä hyvää tai parempaa tuottavuutta, luotettavuutta ja kustannustehokkuutta kuin dieselkäyttöisiltä koneilta.

Rohkaisevaa on, että näemme nyt konkreettisia esimerkkejä siitä, että tämä on jo todellisuutta. Esimerkiksi Eldorado Goldin Lamaque-kompleksissa akkukäyttöiset dumpperit suoriutuvat ramppiajosta paremmin kuin dieseldumpperit, koska sähköinen voimansiirtojärjestelmä kiihtyy ramppiajossa nopeammin korkeampaan keskinopeuteen. Tämä parantaa suoraan tuottavuutta, Lamaquen tapauksessa yli 30 prosenttia.

Samalla vähenee kaivostuuletuksen tarve, mikä on valtava etu, kun kaivosten syvyys kasvaa. Lamaquessa tämä etu on niin suuri, että akkukäyttöiset dumpperit ovat selvä ykkösvalinta kaivoksen elinkaaren kustannustehokkuuden kannalta.

“Isoin menestystekijä on ymmärtää, että sähköistys on järjestelmäratkaisu eikä pelkkä kone.”

Mikä erottaa onnistuneet sähköistämisprojektit epäonnistuneista?

Isoin menestystekijä on ymmärtää, että sähköistys on järjestelmäratkaisu eikä pelkkä kone.

Pelkkä akkukäyttöinen dumpperi ei automaattisesti ratkaise mitään. Tarvitaan latausinfrastruktuuri, toimintastrategia, kunnossapito ja koulutusta henkilöstölle, jotta kaikki toimii yhdessä.

Parhaiten menestyvissä hankkeissa Sandvik otetaan yleensä mukaan jo hyvin varhaisessa vaiheessa suunnitteluprosessia. Asiakas haluaa ymmärtää infrastruktuurivaatimukset, latausfilosofian, turvajärjestelmät ja toiminnalliset vaikutukset jo ennen kuin koneista edes aletaan keskustella. Tällainen valmistautuminen lyhentää oppimiskäyrää merkittävästi.

Muutama vuosi sitten keskusteltiin pääasiassa akkujen turvallisuudesta. Onko tilanne edelleen sama?

Voin ilokseni todeta, että keskustelu on edennyt huomattavasti. Alkuperäinen turvallisuusfokus oli ymmärrettävä – ihmiset eivät olleet vielä perehtyneitä teknologiaan, ja kuluttajatuotteiden akkuista kirjoitettiin paljon uutisotsikoita.

Mutta ala on oppinut paljon sen jälkeen. Teknologia on kehittynyt, koulutus on parantunut ja ihmiset ymmärtävät akkujärjestelmiä nyt paljon paremmin.

Tämän vuoden Electric Mine -tapahtumassa Lissabonissa oli mielenkiintoista nähdä, kuinka paljon keskustelu oli siirtynyt turvallisuudesta kohti toiminnallista suorituskykyä ja käyttöönottostrategiaa.

Operaattorit näyttävät sopeutuvan akkukäyttöisiin koneisiin erittäin nopeasti. Mistä se johtuu?

Koska koneet ovat heille todella mieluisia! Tämä on yksi sähköistämisen hauskoista puolista. Keskustellaan ehkä kuukausia muutoksenhallinnasta ja koulutussuunnitelmista, mutta kun operaattorit sitten istuvat akkukäyttöiseen koneeseen ensi kertaa, he yleensä ihastuvat siihen.

Akkukäyttöiset koneet ovat hiljaisempia kuin dieselmallit, ne tärisevät ja kuumenevat vähemmän, ja työolosuhteet maanalaisissa tiloissa paranevat merkittävästi. Kuulemme usein asiakkaiden vitsailevan, että operaattoreille tulee riitaa siitä, kuka saa ajaa akkukoneita.

Mihin suuntaan näet alan kehittyvän seuraavaksi?

Olemme siirtymässä yksittäisistä kokeiluista kohti kaivoslaajuista sähköistysmallia. Kaivosyritykset alkavat tarkastella sähköistysmallia yhdessä automaation, tuuletuksen, energiainfrastruktuurin ja digitaalisen kaivossuunnittelun kanssa. Siitä on tulossa osa paljon laajempaa toimintakokonaisuutta.

Uskon myös, että tulevaisuudessa useat teknologiat toimivat yhdessä. Akkukäyttöisillä koneilla on merkittävä rooli, mutta niin on myös diesel-sähkökäyttöisillä ja hybridijärjestelmillä sekä tietyihin sovelluksiin sopivissa trolley-järjestelmillä. Lataustekniikka vaihtelee esimerkiksi louhintamenetelmän ja kaivoksen toimintastrategian mukaan.

Yhtä kaikille käyttäjille sopivaa universaalia ratkaisua ei tule olemaan. Mutta yleisesti ottaen suunta on selvä. Osa tulevaisuuden lähestymistapaamme on tunnustaa, että kun akkukäyttöinen kone on oikea työkalu tehtävään, se voi jo nyt olla selvästi perinteisiä ratkaisuja parempi, mutta samalla näin ei tule käymään kaikissa sovelluksissa vielä lähitulevaisuudessa.

Haluamme hyödyntää tapauksia, joissa akkukäyttöiset koneet tuottavat todellista lisäarvoa, ja pyrimme ahkerasti siihen, että tämä toteutuu jatkossa yhä useammissa sovelluksissa.