Siunaus valepuvussa

Metsät reunustavat McInnis Cement -tehtaan vieressä sijaitsevaa louhintaa vuorenrinteellä Quebecin koillisosassa Gaspén niemimaalla. Louhinta tarjoaa panoraamanäkymät viehättävälle Chaleur Baylle, joka on suosittu kalastus- ja matkailukohde ja joka erottaa Quebecin New Brunswickin koillisosasta.

Sijainti on yhtä ihanteellinen kuin idyllinenkin. Louhoksen kalkkikivi syöttää nykyaikaista tehdasta, joka voi tuottaa 2,3 miljoonaa tonnia sementtiä vuodessa. Suljetuissa gallerioissa hihnakuljetimet kuljettavat valmiin sementin siiloista syvänmeren meriterminaaliin, joka sijaitsee aivan rannikon edustalla. Sieltä jopa 60 000 tonnin merialukset kuljettavat sementtiä Atlantin rannikon jakelukeskuksiin.

Greenfield-teollisuuskompleksista tuli ensimmäinen Itä-Kanadaa ja Yhdysvaltojen koillisosia palveleva uusi tehdas yli 50 vuoteen, kun se avattiin vuonna 2017, ja sen tuotteiden kasvava kysyntä on jo saanut McInnisin lisäämään varastosiiloja Quebecin tehtaalleen ja lisäämään jakeluinfrastruktuuria koko koillisosassa.

Lisääntynyt kysyntä pitää louhoksen johtajan François LeMoalin ja hänen kollegojensa paineet yllä.

"Kuten kaikilla sementtitehtailla, tehtaamme sydän on uuni", hän sanoo. "Uunia lämmitetään yli 1 400 celsiusasteessa. Emme halua pysäyttää sitä saadaksemme sen takaisin tähän lämpötilaan, joten kun se on kerran käynnissä, se halutaan pitää käynnissä mahdollisimman monta kuukautta pysähtymättä. Meille se tarkoittaa, että meidän on jatkettava kalkkikiven louhintaa ja murskausta."

17 000 tonnin louhinta- ja louhintapaikalla päivässä ja läheisyydestä hankitulla maalla on varantoja, joiden arvioidaan kestävän vuosisadan, ja kalkkikiveä peittää suhteellisen vähän pintakerrosta. Maasto on kuitenkin monimutkaista ja aiheuttaa haasteita poraukseen ja räjäytyksiin.

"Vaikka topografinen alue on kaunis, olemme kahden vuoren huipulla, jonne on hyvin vaikea päästä", LeMoal sanoo. "Hyvin pienellä penkereellä on tehtävä 10 kertaa enemmän reikiä kuin 15-metrisellä tasaisella penkereellä, joten voitte kuvitella poraustarpeen topografian vuoksi sekä maanrakennustyöt, joita tarvitaan poramme kanssa näillä alueilla."

Poraaja voi saada yhtenä päivänä aikaan 300 metriä 15 metrin tasaisella penkereellä ja seuraavana päivänä vain 100 metriä monimutkaisemmalla alueella. Myös esiintymän kemiallinen vaihtelu voi vaikeuttaa räjäytyskuvion suunnittelua.

"Joissakin paikoissa meillä on korkealaatuista kalkkikiveä ja toisissa paikoissa runsaasti piidioksidia sisältävää kalkkikiveä, joten meidän on sekoitettava ne murskainten kanssa oikeaan sekoitukseen, jotta saamme tuotettua vähäkalkkista klinkkeriä", LeMoal sanoo. "Myös maa-alueet ovat melko monimutkaisia. Kaiken pintamaan jälkeen on joitakin luonnollisia kuoppia, sillä sade vaikuttaa helposti kalkkikiveen. Nämä reiät sekä esiintymän muodonmuutokset aiheuttavat meille toisinaan hyvin haastavia tilanteita."

Kylmät kuukaudet luovat vielä yhden haasteen. Viime talvena McInnis joutui poistamaan 500 000 kuutiometriä lunta.

"Se oli louhinta louhoksen sisällä", LeMoal sanoo.

Kun peränporaus alkoi vuonna 2016, McInnis hankki Leopard DI550 -porauslaitteen (DTH). Se oli luonnollinen valinta LeMoalille, joka oppi arvostamaan DTH-laitteita yhdessä Ranskan suurimmista louhoksista ennen kuin hän muutti Quebeciin vuonna 2013.

"Se on erittäin tuottava ja poikkeama on pienempi, jos on tehtävä kulmaporauksia, mutta se on myös hieman liian suuri, kun on mentävä jyrkille alueille tai alueille, joissa on paljon halkeamia, reikiä ja vikoja", LeMoal sanoo Leopard DI550:stä.

Louhos toimi kaksi vuotta tuottavasti ja luotettavasti, mutta lokakuussa 2018 sattunut vika uhkasi johtaa siihen, että tiimi ei pystynyt toimittamaan kalkkikiveä tehtaalle yli kahteen viikkoon.

Minimoidakseen vaikutuksen McInnisin tuotantoon Sandvik mobilisoi parhaan mahdollisen siltayksikön, jonka se pystyi toimittamaan lyhyessä ajassa - Ranger DX900i -päältäiskevän porauslaitteen yhtiön Miramichin, New Brunswickin, sivuliikkeestä.

Mutta kun esittelyyksikkö, jonka moottorissa oli kulunut vain tunteja, saapui sementtitehtaan portille vain neljä päivää Leopard DI550:n rikkoutumisen jälkeen, LeMoal suhtautui skeptisesti sen kokoon.

"Kun näimme sen ensimmäisen kerran lavalla, sanoimme: 'Voi ei, se on liian pieni. Emme ikinä saavuta sillä tuotantokapasiteettiamme", LeMoal muistelee.

Ulkonäkö osoittautui nopeasti petolliseksi.

"Kahden viikon toiminnan jälkeen totesimme: 'Vihdoinkin voimme tehdä sillä melko isoja reikiä, ja voimme mennä tällaisille maille helpolla laitoksella, vähemmän maanrakennustöitä kentän valmistelemiseksi kuin DI550:llä.' Niinpä lapiomme tarvitsivat vähemmän valmisteluaikaa, ja oli lopulta halvinta mennä tällä poralla työmaalle. Se oli suuri ilo ja myös suuri yllätys, koska emme olleet sitä ennen harkinneet, että olisimme tarkastelleet tarkemmin tämäntyyppistä poraa."

Kun Sandvik otti korjatun Leopard DI550:n uudelleen käyttöön vain kolme viikkoa rikkoutumisen jälkeen, Ranger DX900i tuotti jo samaa tuottavuutta poraamalla 5,5 tuuman reikiä kuin Leopard DI550 oli poraamalla 6,5 tuuman reikiä, ja uusi päältäiskevä porauslaite osoittautui paljon monipuolisemmaksi ja ohjattavammaksi.

"Haluamme porata mahdollisimman suuria reikiä, kun meillä on 15-metrisiä penkkejä", LeMoal sanoo. "Mutta kun olemme hyvin vaikealla alueella, emme voi mennä tällä koneella tai se vaatii paljon työtä tai meidän on kutsuttava alihankkija. DX900i:n avulla saat hyvän suorituskyvyn ja koneen, joka voi mennä käytännössä kaikkialle koneen kokoon nähden. Se on vaikuttavaa."

McInnis oli jo suunnitellut investoivansa toiseen Leopard DI550:een tuotantokapasiteetin parantamiseksi, mutta "DX900i:n laitos tällaisilla kentillä sai meidät ajattelemaan toisin", LeMoal sanoo.

"Aluksi emme olleet täysin tyytyväisiä saadessamme sen tilapäiseksi vaihdoksi, mutta kokeilimme sitä, ja lopulta löysimme prosessimme ja louhoksemme kannalta hyvän poran", LeMoal sanoo. "Olimme hämmästyneitä. Pystymme poraamaan reikäkokoja, joita muut päältäiskevät porauslaitteet eivät pysty poraamaan, ja tämä pora pystyy myös kiipeämään vuorille."

Ranger DX900i on lisännyt McInnisin tulosta odottamattomalla tavalla, sillä se on poistanut tarpeen palkata alihankkija esivalmistusta varten.

"Ajattelimme käyttää alihankkijaa päätyseiniemme tekoon, mutta DX900i:n avulla voimme tehdä tämänkin työn sisäisesti", LeMoal sanoo.

McInnis osti Ranger DX900i:n heinäkuussa 2019, sillä sen tuottavuus ja tehokkuus tekevät edelleen vaikutuksen. Laitteisto kehittää ensisijaisesti tasaisia penkkejä, joihin Leopard DI550 pääsee helpommin käsiksi.

"DI550 ja DX900i muodostavat meille täydellisen kokonaisuuden", LeMoal sanoo. LeMoal arvostaa mahdollisuutta viedä poraamispiirustukset toimistostaan suoraan Ranger DX900i:hin. Myös porauslaitteen polttoainetaloudellisuus on tehnyt louhoksen johtajaan vaikutuksen.

"DX900i:n kulutus on ollut erittäin alhainen verrattuna DI550:een", LeMoal sanoo. "Kulutus oli mukava yllätys, ja myös tuotanto on varsin hyvä."

Veteraaniporaajat Renaud Langlois ja Samuel Poirier jakavat aikaa sekä Ranger DX900i:n että Leopard DI550:n ohjaamossa.

"DX900i on ihanteellisen kokoinen kalkkikivelle, isomman DI550:n ja pienemmän päältäiskelysarjan välissä", Langlois sanoo. "Uusi iCab on mukavan hiljainen." "DX900i on erittäin hyvä ja hiljainen."

Hänen suosikkiominaisuutensa on 290 astetta kääntyvä puomi, joka minimoi tarpeen sijoittaa porauslaite uudelleen reiästä toiseen ja mahdollistaa 55 neliömetrin porauksen peittoalan.

"Reikien poraaminen vaatii vähemmän liikkumista, ja tuottavuus on nopeampaa", hän sanoo. 20 vuoden aikana tämä on paras päältäiskevä, jolla olen koskaan porannut. Koko tuotannon kannalta se on paras."

Huolimatta Ranger DX900i -porakoneeseen aluksi kohdistuneesta skeptisyydestään LeMoal on kiitollinen siitä, että Leopard DI550:n vikaantuminen oli siunaus ja Sandvik ratkaisi sen nopeasti.

"Jopa kaikkein oudoimmalla hetkellä Sandvik on täällä tukemassa meitä, ja työskentelemme edelleen tiiminä, emmekä vain toimittajan ja asiakkaan välillä", LeMoal sanoo. "Ja on erittäin
arvostettavaa, että meillä on tällainen suhde."