Oikeudenmukainen mahdollisuus kaikille
- Aiheet:
- Tutustu ihmisiin
- Julkaistu:
- 18 elokuuta 2025

Rebecca Roper on kaivoksen johtaja Glencoren George Fisherin kaivoksessa, joka on maanalainen sinkki-, lyijy- ja hopeakaivos Queenslandissa Australiassa. Hän on intohimoisesti sitoutunut varmistamaan, että lahjakkaat yksilöt saavat tunnustusta toiminnassa sukupuolesta riippumatta.
K: Kerro meille George Fisherin kaivoksesta.
V: George Fisherin kaivoksella (GFM) on pitkä ja rikas historia. Se on yksi maailman suurimmista sinkki-, lyijy- ja hopeakaivoksista. Hiltonin sinkki-lyijy-hopea -malmikokonaisuus, joka sijaitsee 20 kilometriä Mount Isasta pohjoiseen, löydettiin vuonna 1947. Hiltonin tuotanto alkoi 40 vuotta jatkuneen kehityksen jälkeen vuonna 1989.
Kaivos nimettiin GFM:ksi Mount Isa Minesin entisen puheenjohtajan Sir George Fisherin mukaan, ja se avattiin virallisesti vuonna 2000. vuonna 2020 tuli kuluneeksi 50 vuotta Hiltonin kuilun upottamisesta, 30 vuotta Hiltonin kaivoksen virallisesta avaamisesta ja 20 vuotta GFM:n toiminnasta.
K: Mikä on roolisi GFM:ssä?
V: Olen GFM:n johtaja. Vastaan kaivoksen toimintaryhmästä, johon kuuluvat tuotanto-, kehitys-, täyttö- ja palveluosastot, ja joka työllistää lähes 400 henkilöä, mukaan lukien maanalaiset operaattorit ja tekninen henkilökunta.
Helmikuussa 2020 siirryin GFM:ään oltuani 12 kuukautta kaivoksen johtajana Glencoren Lady Lorettan kaivoksella 140 kilometriä Mount Isasta luoteeseen. Tämä tapahtui juuri ennen kuin COVID-19-pandemia käänsi maailman ylösalaisin. Ensimmäiset 100 päivää sujuivat aivan toisin kuin olin alun perin suunnitellut.
K: Mitkä ovat päivittäiset vastuualueesi?
V: Olen vastuussa kaivossuunnitelman turvallisesta toteuttamisesta timanttiporauksesta, porauksesta, kehittämisestä ja tuotannosta aina maan alle syntyneiden jätetilojen täyttämiseen asti.
“Haasteena ovat aina ihmiset - miten johtaa turvallisuus- ja muutoskulttuuria?”
K: Miksi tulit kaivosteollisuuteen?
V: Kasvoin maatilalla Uuden Etelä-Walesin takamaastossa, ja vaikka rakastin sitä, kuivuus, tulvat ja tulipalot sekä se, että olin raaka-aineiden hintojen armoilla, tekivät siitä toisinaan sielunmurskaavaa. Tämä opetti minulle kestävyyttä, kykyä suunnitella ja ratkaista ongelmia sekä kasvatti minussa vahvaa työmoraalia, jonka avulla voin viedä tehtävän loppuun asti. Nämä taidot osoittautuivat korvaamattomiksi, kun tutustuin kaivosteollisuuden arkeen.
Lapsena kävimme fossiilemassa maatilan lähellä alueella, jossa kaivettiin kuparia 1900-luvun alussa. Minulla oli onni nähdä uuden kuparin avolouhoksen kehittyminen alueella. Vanhemmat sisarukseni työskentelivät lomahommissa kairauslaitteilla, ja olin aina kateellinen, koska en ollut tarpeeksi vanha.
Geologia oli kuitenkin uralistallani. Tutkin sitä tarkemmin osallistumalla yliopiston avoimien ovien päivään. Rakennus- ja ympäristöinsinöörien puheet olivat hyvin muodollisia, ja ne pidettiin suuressa teatterissa, jossa oli satoja ihmisiä. Kaivosinsinöörit sen sijaan pitivät grillitilaisuuden rakennuksensa ulkopuolella, ja se oli hyvin rento ja epämuodollinen. Tunsin oloni kotoisaksi.
K: Oliko kaivostoiminnan aloittamisajankohtanasi paljon naisia?
V: Aloitin yliopistossa vuonna 1998, kun kaivosteollisuus oli nousussa. Minun vuosikurssillani oli 70 opiskelijaa, ja heistä vain 12 oli naisia. Kun valmistuimme, jäljellä oli enää kuusi naista. Tämä oli silti enemmän kuin mikään aiempi vuosi. Me kuusi olemme pysyneet ystävinä ja pidämme säännöllisesti yhteyttä. Olemme kaikki edelleen kaivosteollisuudessa.
K: Mitä haasteita kohtaat tällä hetkellä työssäsi?
V: Haasteena ovat aina ihmiset - miten johtaa turvallisuus- ja muutoskulttuuria. Monilla GFM:n työntekijöillä on sukupolvien välinen yhteys kaivokseen. Osa tehtävääni on kulttuurin muuttaminen ja edistäminen sekä sen selittäminen, miksi emme enää tee joitakin asioita, joita teimme ennen, vaan että nyt on olemassa turvallisempi ja tehokkaampi tapa tehdä sama tehtävä. Jatkuva pyrkimys parannuksiin ja ajattelutapojen muuttamiseen on vaikein haaste.
K: Mikä on palkitsevinta työssänne?
V: Palkitsevinta on olla vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa ja tarjota heille ohjausta ja apua heidän voimaannuttamisekseen. Olen yhteistyökykyinen johtaja, joten pyrin aina varmistamaan, että jokainen tuntee itsensä arvostetuksi, saa äänensä kuuluviin ja tulee kuulluksi. On myös palkitsevaa toimia kaivostoiminnan naisten puolestapuhujana. Aiemmin minusta on tuntunut, että teen vain työtäni. Nyt ymmärrän, että muut naiset näkevät minut tehtävässäni ja ajattelevat: "Minäkin pystyn siihen." Se on todella merkittävää, ja jos voin helpottaa heidän polkuaan, me kaikki voitamme.
Keskityn monimuotoisuuteen, osallisuuteen ja ennen kaikkea huippuosaamiseen. Kannustan kulttuuriin, jossa valitsemme parhaan henkilön tehtävään, varmistamme, että silmämme ovat avoimet kaikille ja että kaikki äänet saavat paikkansa pöydässä. Kannustan rehtoreitani pitämään mielensä avoimena erilaisille mahdollisuuksille ja ehdottamaan erilaisia vaihtoehtoja.

K: Miten kaivostoiminta on mielestäsi muuttunut sen jälkeen, kun aloitit?
V: On asioita, joita tein kaivostoiminnassa 20 vuotta sitten, mutta joita ei enää tehdä. On jopa asioita, joita teimme viisi vuotta sitten ja joita emme tee enää. Kaivostoiminnassa pyrimme koko ajan turvallisuuteen ja huippuosaamiseen. Olemme poistaneet ihmisiä tulipalon keskeltä.
Samoin teknologia kehittyy. Valmistuneena, joka täytti miehistössä työaikaa, täytimme ennen päivittäiset toimintalomakkeet, joiden täyttämiseen tarvittiin kuusi hallintohenkilöä, ja työvuoron tulokset olivat saatavilla tunteja myöhemmin. Nyt se tehdään sähköisesti, suoraan jumboista Wi-Fi-yhteyden kautta, ja tiedot ovat välittömästi saatavilla puhelimella käytettävissä olevilla mittaritauluilla.
Toinen jännittävä muutos on kaivostoiminnan tarjoamien uramahdollisuuksien moninaisuus. Tavallisten epäiltyjen lisäksi meillä on nyt datatieteilijöitä, lineaarisia ohjelmoijia, lennokkilentäjiä ja operatiivinen teknologiatiimi. Näitä uria ei ollut olemassa, kun aloitin.
K: Näetkö, että kaivostoiminnassa työskentelee enemmän naisia?
V: Jos olet tietojenkäsittelytieteilijä, terveydenhuollon ammattilainen, kemisti tai IT-asiantuntija, kaivosalan mahdollisuudet ovat rajattomat. Mielestäni emme edelleenkään aina markkinoi itseämme hyvin muille naisille niin perinteisissä kaivostyötehtävissä (ammattilaiset, operaattorit) kuin ei-perinteisissä tehtävissä.
Meidän on hyödynnettävä kaivostoiminnan kestävyyttä ja kestävän kaivostoiminnan edellyttämiä tehtäviä - sähköautot, matkapuhelimet ja aurinkopaneelit tarvitsevat mineraaleja.
GFM:ssä olen aloittanut Women in Mining (WIM) -keskiviikot. Kerran kuukaudessa keskiviikkoisin monet kaivoksen naisista tapaavat lounaalla ja keskustelevat eri aiheista, kuten itseluottamuksesta, rohkeista keskusteluista ja joustavuudesta. Se on loistava verkostoitumismahdollisuus ja "turvallinen paikka" keskustella erityiskysymyksistä, pyytää neuvoja ja saada itseluottamusta julkiseen puhumiseen. Monet naiset päätyvät teknisiin tehtäviin, koska he ajattelevat, että se sopii paremmin heidän perhe-elämäänsä. Sanon kuitenkin, että jos intohimosi kohdistuu toimintaan, se onnistuu. Etsi itsellesi kannustava mentori ja kannustavat johtajat yrityksessä. Jos et saa niitä, älä jää töihin. Etsikää kaivos, yritys, johtaja, joka tukee teitä, sillä heitä on olemassa. Etsi intohimosi ja löydä mentori tai joku yrityksessäsi, joka kuuntelee sinua.
Minulla on ollut urallani onni, että minulla on ollut joitakin ylempiä johtajia, jotka ovat aktiivisesti kannustaneet minua ja "tukeneet selustaani", joille tulen olemaan ikuisesti kiitollinen. Mutta jos en olisi myös astunut ulos mukavuusalueeltani, en olisi nyt tässä tuolissa.
K: Kuvaile lähestymistapaasi kestävään kehitykseen.
V: Pyrimme saavuttamaan ja ylläpitämään korkeimmat terveys-, turvallisuus- ja ympäristöstandardit Queensland Metalsin toiminnoissa. Toimintojemme hallinnoinnissa noudatamme jatkuvan parantamisen lähestymistapaa ja sovellamme erilaisia toimia mitataksemme ja hallitaksemme toimintamme mahdollisia vaikutuksia yhteisöihimme.
Merkittävä hanke on ollut GFM:n kahden entisen jätekiviainelaiteen kunnostaminen. Töiden viimeiset vaiheet ovat käynnissä 230 hehtaarin suuruisen maa-alueen peittämiseksi, ja hankkeen yhteydessä on siirretty lähes kuusi miljoonaa tonnia maa-ainesta. Olemme sitoutuneet minimoimaan toimintamme ympäristövaikutukset, ja vuosina 2016-2022 Queensland Metalsin toiminnoissa tehdään noin 45 miljoonan dollarin arvosta töitä louhitun maan kunnostamiseksi.
Tarkastelemme tämän hankkeen onnistumista, jotta voimme asettaa mittapuun muille kunnostustöille Queensland Metals -liiketoiminnassamme. Olemme Queensland Metalsissa sitoutuneet hankkimaan vastuullisesti hyödykkeitä, jotka edistävät jokapäiväistä elämää eri puolilla maailmaa, sekä luomaan kestävän metallialan yrityksen, joka on alueen ylpeyden ja vaurauden lähde.